Diamond DA42 Twin Star: alustavia huomioita

Tätä kirjoitettaessa olen lentänyt DA42:lla vasta alle 10 tuntia, mutta tässä kuitenkin hieman ensikokemuksia koneesta:

– Kone on hyvin ohjattavissa yhden moottorin ollessa käynnissä. Rudder trimmiä tarvitaan (muutoin jalka saisi olla melkein pohjassa), mutta se koneesta löytyy ja se riittää trimmaamaan koneen lentämään eteenpäin. Ohjaintuntuma on kahdella moottorilla yksi parhaista kokeilemistani ja yhdelläkin moottorilla lennettäessä ihan kelpo. DA42:sta on melkeimpä helpompi lentää kuin vaikkapa Cirrus SR22:sta. Mutta koneella on lennettävä yksimoottoritilanteessa varovaisesti tai saattaa menettää korkeutta, ks. edellä seuraava pointsi:
– Yhdellä moottorilla kone nousee aika vaivaisesti, joten proseduuri oli Palo Altosta lähtiessä että jos tulee moottorihäiriö lentoonlähdössä, lennetään suoraan eteenpäin San Carlokseen (edessä) eikä yritetä ajaa takaisin Palo Alton laskukierrokseen. Joten ohjattavuutta on, mutta nousussa tapahtuva moottorihäiriö on aika kriittinen juttu vajaan nousukyvyn vuoksi.
– Koska moottoreissa on turbot, yksimoottoritilanne ei juuri huonone korkeuden kasvaessa. SR20 oli suorastaan pelottavan huonotehoinen Mojaven autiomaasta lentoonlähdettäessä, missä Twin Star nousisi sieltäkin yhtä hyvin kuin meren pinnan tasolta.
– Tähän liittyen, tästä aiheesta on ollut paljon juttua ja itse asiassa DA42 yllätti positiivisesti ohjaustuntumaltaan ja yksimoottorikäyttäytymiseltään. Kaikista puheista mitä on ollut, kuvittelin että kone olisi jotenkin hankala kun yksi moottori on pois pelistä, mutta se oli kyllä minulle yllätys että kone on melkein kuin ei mitään olisi tapahtunut sen jälkeen kun rudder trimmi on kohdallaan, ja sitä ennenkin siitä selviää rudderia painamalla. Ultrissa olen tottunut siihen että sitä rudderia tarvitsee muutenkin voimakkaasti polkea, joten tuo ei tuntunut edes kummalliselta tai hankalalta.

Muuta koneen käyttäytymisestä:
– Koneessa molemmat moottorit pyörivät samaan suuntaan ja ne ovat aika raskaat massat siivissä lähes CG:n tuntumassa, ja siitä aiheutuu hyrrävoimia. Tässä suhteessa lentäminen poikkeaa totutusta, esimerkiksi pitää antaa eri jalkaa kuin tavallisesti yllättävissä tilanteissa – esim. hidaslennossa pitää painaa rudderia ankarasti. Tästä johtuen käyttäytyminen on vähemmän eleganttia kuin yksimoottorisella DA40:llä, jonka ohjaintuntumasta en keksi mitään valitettavaa (siinä on kone joka on suunniteltu niin että sillä on hyvä lentää).
– Kone on vakaampi kuin Cirrus tai Cessna jyrkissä kaarroksissa. Pituustabiilisuus on parempi kuin yksimoottori-Cessnoissa taikka Cirruksessa, mutta ei kuitenkaan yksimoottorisen DA40:n veroinen.
– Trimmi on samanlainen kuin DA40:ssä, ja sillä kone on helppo trimmata tarkasti
– Kone käyttäytyy hyvin minimilentonopeudella (Suomessa ei yleensä minimilentonopeudella lentämistä paljon harjoitella, mutta USA:ssa se on pakollinen jo peruskurssilla, eli pitää ajaa juuri ja juuri sakkauksen yläpuolella, kuitenkaan sakkaamatta konetta, lentosuunta ja korkeus tarkalleen säilyttäen). DA42:lla voi ajaa tällaista nokka pystyssä hidaslentoa niin että suunta ei muutu yhtään ja korkeus pysyy vakiona. Jalkaa joutuu muistaakseni painamaan aika reilusti.
– Laskussa DA42 käyttäytyy aika saman tyyppisesti kuin DA40, eli on hyvin kesy ja helppo laskea, helpompi kuin esim. yksimoottori-Cessnat tai Cirrus. DA42 ei kuitenkaan ole ihan yhtä tunnokas laskussa kuin DA40, vaan suurempi massa ja koko tuntuu, DA42:ssa on enemmän ison koneen tuntu, kone on aavistuksen vähemmän miellyttävä laskutilanteessa kuin DA40.
– Laskuproseduuri tehdään niin että laskeutuminen aloitetaan ottamalla telineet ulos. Ilman telineiden ulosottamista kone ei edes tuppaa hidastua laippanopeuteen kovin helposti, joten telineet ovat loistavat ilmajarrut. Täydet laipat otetaan vasta aivan kiitotien jatkeella. Ilmeisesti sen vuoksi että yksimoottoritilanteessa ylösveto täysillä laipoilla ei ehkä onnistuisi, koska Diamondin laipoista tulee paljon vastusta (laipat ovat split-tyyppiset, ja sen vuoksi niitä ei käytetä lentoonlähdössä, tässä on eroa DA40:een ja Cirrukseen, joissa molemmilla tehdään lentoonlähtö aina ykköslaipoilla).
– Kaikenlainen kaasunkäyttö yms. on koneessa hirveän helppoa FADECista johtuen. Ei laihennuksia, potkurin säätöjä jne., kaikki on automaagista ja kätevää. Platallakin on rullauksessa kätevää ohjailla konetta kaasuvivuilla.
– Toisin kuin DA40:ssä, DA42:ssa on nokkapyöräohjaus. DA42:n nokkapyöräohjaus on melko jähmeä ja tunnoton, ehkä olisin enemmän tykännyt jarruohjauksesta, johon olen Cirruksella tottunut (myös DA40:ssä on jarruohjaus ja vapaasti kääntyvä nokkapyörä).
– Ihan kaikki ei toki ole täydellistä – esim. toisin kuin Cirruksessa, DA42:ssa ei ole säädettäviä penkkejä, mutta polkimet ovat säädettävät. Polkimien säätövaijeri on yllättävän ohutta ja heikkoa tekoa – se jäi kerran käteen – kuin polkupyörän jarruvaijeri. Samaten ohjaamossa on vähemmän tilaa kuin Cirruksen luksussohvalla.
– Niin ja koneen laskutelineet ovat kuulemma sellaiset että niitä ei juuri hajalle saa lentämällä. Rähmäkäpäläkin saa tämän koneen ehjänä alas (eli siinä aika samanlainen kuin DA40). Siipikuormitus on suurempi kuin DA40:ssä, itse asiassa aika samaa luokkaa kuin Cirruksessa. Tästä johtuen kone on tunnottomampi tuulelle kuin DA40, ja sillä voi Cirruksen tavoin tulla kovassa turbulenssissa ja sivutuulessa laskuun ilman että sitä juuri edes huomaa. Lasku on teknisesti kuitenkin helpompi ja vähemmän tarkkaa ajoitusta vaativa kuin Cirruksessa (jonka voi pompotella tyynelläkin kelillä jos ei osaa vetää oikealla hetkellä tasan oikeaa määrää, mutta koneella laskeutuminen ei juuri vaikeudu vaikka tähän lisättäisiin kova turbulenssi ja täysin poikittainen 20kts sivutuuli).

Nythän Diamondilla on tarkoituksena kaiketi tuoda DA42:sta Austro-dieselillä varustettu malli. Kone austro-dieselillä varustettuna on melkein kaikki se mitä lentokoneelta toivoisin, eli melkoinen unelmakone. Ohjaustuntumaltaan ei ihan yhtä hieno fiilistelykone kuin DA40, mutta hyvä kuitenkin, suurin osa lentokoneista on tuntumaltaan tätä konetta huonompia. Jo Thielertillä kone on ihan kelpo, ja ei kyllä Lycosaurus-myllyjä ole ikävä.

Advertisements
  1. No trackbacks yet.

You must be logged in to post a comment.
%d bloggers like this: